"Mimmit jäällä"

Hilma ja Tyyne eivät hukkaa aikaansa turhaan istumiseen. Tänään he olivat päättäneet lähteä kokeilemaan onneaan miten hyvin he pysyvät vielä pystyssä "retki" luistimillaan. Naiset "viipottivat" menemään, ottivat kunnon vauhdin jo kotirannastaan. Hilma piti lujasti kiinni Tyynestä ja Tyyne "käsiveskastaan" ja kesäisestä päivänvarjostaan. Ilma oli keväisen aurinkoinen ja matka jatkui, tuuli kuljetti aivan kuin itsetään Hilmaa ja Tyyneä. Pian he huomasivatkin, että olivat keskellä järveä ja he alkoivat miettiä, että nyt pitää kääntyä, että jaksavat luistella vähän vastatuuleen takaisin. Hilma otti kuitenkin repustaan kuumaa kaakaota ja voileivät jotka Tyyne oli aamutuimaan tehnyt heille nautittavaksi. Yhdessä naiset olivat päättäneet, että matkaan lähdetään ja otetaan mukaan iloinen mieli.
-sv-

Hilman ja Tyynen "hiekkasavotta"

Mitä olisi alkava vuosi ilman Hilman ja Tyynen seikkailuja? Naiset olivat heränneet jo aamuvarhaisella sillä heillä oli iso urakka edessä. Naiset olivat luvanneet hiekottaa tien postilaatikolle ja he olivatkin päättäneet hakea kottikärryt avuksi. Hilma työnsi ja Tyyne sirotteli hiekkaa ämpäristä jonka hän oli löytänyt navetan vintiltä ja hiekan he löysivät Nestorin hiekkasäkistä. Tunnetusti naiset olivat iloisella päällä ja vaatteet ja asusteetkin oli taas katsottu "vimpan" päälle. Hilmalla oli käsilaukkukin mukana koska eihän sitä koskaan tiedä koska joutuu peilin ottamaan esille ja punaamaan huuliaan. Naiset saivat yhteisvoimin urakkansa valmiiksi ja "tuumasivat" nyt on tie hiekoitettu, että voidaan turvallisesti hakea posti, sillä eihän sitä tiedä kuka yllättää kirjeellä tai kortilla kun Hilma ja Tyyne olivat olleet kesäisellä risteilyllä maatalousnaisten kanssa ja siellä oli numeroita ja osoitteita vaihdettu.
"Hiekkasavotan" jälkeen Hilma oli luvannut tarjota kahvit ja kyllä se nyt maistuikin ja ehkä vielä jostakin piilosta löytyisi konvehtirasiakin.
-sv-

"Karuselli"

Vauhti kiihtyy, yrität pysyä mukana "karusellissa" joka sinua pyörittää. Kuinka kova voi olla vauhti? Muistatko pysähtyä? Hiljentää tahtia ja jarruttaakin välillä? Sinä määräät vauhdin kukaan ei paina jarrua toisen takia. Sinun pitää laskea omat voimavarasi ja tuntea oma kehosi jos se antaa sinulle "hälytysmerkkejä". Olisiko nyt aika vähentää "kaasua" ja muistaa, että yksin et tätä maailmaa pysty rakentamaan? Tarvit siihen "rakennuskaverin" jonka kanssa yhdessä keräätte palapeliinne palan kerrallaan valmiiksi. Aikanne kerättyänne huomaatte, että sitä ei tehdä hetkessä ja joskus palasetkaan ei sovi kohdalleen ja kokoatte ja rakennatte uudelleen.
-sv-

Kosketus

Lämmin kosketus sinussa ja minussa. Tuuli johon yrität tarttua, maa joka tuntuu jalkojesi alla. Pehmeä lapsen käsi joka tarttuu käteesi. Kahden hellä kuiskaus kesäyössä. Rannan hiljainen aalto joka ajautuu kivikkoon ja puut jotka kietoutuvat toisiansa vasten. Kaunis runo jonka olet lukenut rakkaasi huulilta. Tunne joka koskettaa, tarttuu sinuun ja vie sinut elämän pyörteisiin. Pysähdyksiä ! Voima joka kuljettaa sinua eteenpäin. Herkkä ihmisen mieli joka välillä surkastuu olemattomiin, mutta pinnistää kuitenkin aina jostakin jaloilleen. 
"Vanhus joka oli jo uupunut, mutta voima käsissä oli vielä vahva ja katse lämmin. Rakas läheinen joka näytti oikean suunnan elämälle ja teki siitä tarkoituksenmukaista. Opetti viimeisillä voimillaan ja antoi paljon viisautta sanoillaan, rakensi sillan jota pitkin on hyvä kulkea.  Antoi takaisin jotakin suurta jonka luulin jo hukanneeni ja nyt tiedän, että kaikella on tarkoituksensa, mutta joskus me joudumme vaan "kipuilemaan" huomataksemme, että avaamme silmämme nähdäksemme lähelle.
-sv-

Turvassa

Nouset uuteen aamuun ja mielesi on kuin lento perhosen tai hienon hieno hipaisu poskella. Kuin juoksist kesäisellä niityllä kukkien keskellä. Kuulisit puron solinan ja tavoittaisit pilviä taivaalta. Sisälläsi vallitsisi rauha ja näkisit ikkunoistasi joka suuntaan. 
Tuntisit pyykin tuoksun ja kuulisit askeleesi jotka lähestyvät sinua. Olisit vain siinä, ilman mitään suurempaa ajattelua. Löytäisit todellisen minäsi ilman miettimistä. Kuiskaisit hiljaa lauseen jonka haluaisit juuri sillä hetkellä sanoa.
Et pelkäisi pimeää! Uskaltaisit kohdata ongelmasi jotka nyt tuntuvatkin juuri siinä hetkessä pieniltä.
Huutaisit koko maailmalle !
Olen onnellinen !
-sv-



 

Bloginäkymä uudistui

Niin se aika rientää nyt on jo yli vuosi siitä kun aloin pitämään blogia tyylistä, muodista ja runoistani. Blogini on "rönsyillyt" ja siitä on tullutkin "pakoreittini" kun on ollut vaikeaa. Olen nöyrästi kiitollinen teille kun olette jaksaneet lukea näitä minun tarinoitani niin kotimaassa kuin ulkomaillakin ja miehelleni joka jaksaa aina hakea ja toteuttaa ihania kuvia tarinoihini ja kuvata mallejamme. Kävijämäärä on ollut huikea ja olisi ihanaa jos jatkaisimme tätä yhteistä tietämme tänäkin vuonna. Varmasti kuvissa näkyy edelleenkin tuttuja, mutta myös uusia kasvoja on luvassa. Tarinoistani en voi luopua ja jatkossakin tyyli ja tarinat tukevat toisiaan.
Terv. TyyliSisko