Kyllä tytär tietää

Meillä on tyttöni kanssa tapana viettää äiti tytär päivää säännöllisin välein. Tyttäreni katseli kevään uutuus värejä kynsilakoista ja sanoi, ostan sinullekin jos haluat. Sanoin, lainaan sinulta sitten eli ei tarvitse ostaa. Jatkoimme matkaa ja poikkesimme kävelykadulla ihanaan uuteen sisustuskauppaan.Sisälle päästyämme "jähmetyin" täysin paikalleni......

Näin hyllyllä jotakin todella kaunista. Mikä parasta vielä erittäin tarpeellinen. Tyttäreni sanoi, äiti sun silmäs loistaa, sun varmaan tarttis saada se. Kiusoitteli kuitenkin minua, äiti sun synttäritkän ei oo vielä, mutta....

Sitten alkoi hirmunen tinkaaminen, oppinut äidiltään, että aina kaikki on kotiinpäin minkä saa tinkattua. Tuli mieleen jo huutokauppakeisari. Kova oli "vääntö" ja kova oli myyjäkin. 

Tyttäreni katsoi minua ja sanoi; äiti olen katellut sun niitä lankoja, neuloja ja kaikkia muita tykötarpeita, ne on aika sekaisin, tää laatikko varmaan pelastas aika paljon. Oikeesti ostatko mulle ton ihanan laatikon ja huomaatko se on vielä Pariisi aiheinen. Tyttäreni sanoi, no niin nyt se on pakko ostaa.  Myyjä vielä kysyi laitetaanko lahjapakettiin, me yhteen ääneen ei tarvitse.

Varmaan jo arvaattekin kuka lähti kaupasta tosi tyytyväisenä ilme oli kuin "hangon keksi".

Nyt pysyy kaikki järjestyksessä ja kaikki löytyy nopeasti. Ensimmäisen kerroksen alla on vielä salalokeroita joihin sain laitettua kaikki pitsit, nauhat ym.

Kyllä sitä voi olla tosi iloinen ja nopeasti halusin laittaa kaikki paikoilleen. Nyt on mukava alkaa "stailaamaan" taas kaikkea. Kiitos tyttäreni.