![](https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgoN7IyDHj4y3QKCFRZLZCbpRVYnDRkVzIirYUgU8dBjFQMyo-l33dSvFERMIj1Pzeorss3b8wZOu6TxY0cLATKCE7l9uxBPgSfTOLemVeiUIi-isglE3DJWbzxjRREA3-0V02pcc5_iSc/s320/TONTTU+KURKKII.jpg)
Lapsenmielisyys on jättänyt ikuisen jäljen minuun ja aina kun joulu lähestyy se iskee päälle. En tarkoita mitään kaupallista "hössötystä" vaan sitä, että miten alan muistella omaa lapsuuttani, miten me lapset kurkimme ikkunasta, että näkisimme edes vilauksen tontuista ikkunan takana. Aamulla katsoimme onko lumessa tontun jälkiä. Muistan miten hiivin aivan hiljaa, että tontut eivät säikähtäisi ja lähtisi karkuun, koskaan ei kuitenkaan nähty. Tätä ihanaa hetkeä olen yrittänyt siirtää aikoinani omille lapsilleni ja myöhemmin lapsenlapsilleni.
-sv-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti