Ovet

 Ristiriitaiset ovet 

sielusi taakse piiloutuneena 

elämän janoisena 

täyttäen tyhjät 

autiot tilat 

Rappeutuneet 

mielen ajatukset 

Sydämessäsi on pieni reikä 

joka ei mene umpeen 

kuin täyttyvällä 

rakkaudella 

Sinusta kumpuaa voimaa 

jota siirrät hyvään

Pahuus ei ole enää 

valtiaana

Oven raosta tulviva valo

heijastaa kokonaisia haaveita 

Tarinat ovat ehjiä

Aidoimmillaan katseesta 

jonka olet saanut 

se on koskettanut ihoasi 

kulkenut huulillesi 

Ihanuus on vallannut sinut 

polttavin suudelmin 

Kaikki pelko ja häpeä 

on kaiverrettu iholta 

lähtemään pois 

Poluille tietämättömille 

Sisko Vainio