Haluaisin tuntea kuuluvani teihin.
mutta pyörät pyörivät
eri suuntiin.
Ne eivät kohtaa.
Asiat pysyvät paikoillaan.
Tyhjät sanat eivät kosketa.
Lupaukset ovat katteettomia.
Edes pieni hymy, joka näyttäisi,
että en ole tyhjä.
Sisälläni olisi kuitenkin joku asumassa.
Tasoittaisi tätä meidän umpikujaa,
josta yritän epätoivoisesti päästä ulos.
Haluaisin vihdoinkin tasoitusta eletystä elämästä.
En tarvitse kauniita sanoja.
Haluan vain totuuden.
Ylväästi nostan päätäni, minua et nujerra.
Kannan voimat jostakin, ei pelota, ei ahdista.
Haluaisin kuulla vain sen yhden lauseen.
Olen jotakin, olet ylpeä minustakin.
Tasoitusta kaikista
niistä vuosista, niistä lauseista,
jotka on jääneet kuulematta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti