Vanhaa puuta et voi siirtää
Etkä tuulen varjoja koskettaa
Kuluneita kohtia ovensuulla
rypistyneitä katseita
Mieletöntä
Kasvat sisäisesti kohtaamaan uskomattomia tarinoita jotka muutat todeksi
haaveet unelmiksi
mielessäsi palautat
ne omille paikoilleen
Saat näkyä
Antaa yksinäisen tuulen voiman
siirtyä syvälle sisuksiisi
Saat olla varma
ihailla sitä
mitä olet saanut kerättyä
niittyjen auringon puolelta
tullut päämääräänsä
enää ei tarvitse selitellä
ei vaeltaa
Ei pelätä
omia varjojaan
ne kuuluvat sinulle
ne kasvavat sinussa
jokaisella askeleellasi
painautuvat ne
syvemmälle sydämeesi
10.3.Sisko Vainio
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti