Siinä tämä neitokainen istuu ja miettii, missä hänen sulhonsa viipyy, ei näy vaikka hän on jo kaikkia kukkiakin kerännyt tyynyn alle.
Yhtäkkiä neidolle välähtää,eihän niitä vielä pitänytkään kerätä, nehän laitetaan sinne tyynyn alle vasta juhannusyönä, ilmankos on ollut hiljaista.
Hän hakee kukat pois ja toivoo, että unelma tai taika ei raukea, vielä muutama yö, niin sitten uudestaan.
Neito ottaa hyvän asennon tuolillaan,ryhdistää selkänsä ja on ylvään näköinen ❤️
Jää mietteisiinsä...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti