Sateessa ei näy kyyneleet
ne vierivät jonnekin
pois iholta
Vain elämänvalon
mittaamaton kauneus
jättää jälkensä
Meren virtaus
muistuttaa eilisestä
Sisälläsi tyhjä huone
jonne odottaa asukas
jotta täyttäisit
rakkauden kaipuun
Elämän suuri ihmeellisyys
avaa onnellisia hetkiä
tuuleen kuiskaavalle
aamunsarastukselle
Askeleittesi voima
vie jonnekin kauas
joka tuntuu jo lähellä
mutta ei vielä tavoita
Ota seuraavasta hetkestä kiinni
ja anna tuudittaa se
valon suojaan
Antautumalla
Hyräilynä huulillesi
Sydänjuuret runokirjastani
❤️ Sisko
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti