Sanotaan, että Pariisi on rakkauden kaupunki. Mitä sitten jos ihminen on
täynnä rakkautta, voiko sitä tuntea enemmän? Sitä ei voi sanoin kuvata
mitä tunsin. Kaikki oli kuin olisin ollut unessa, mutta kuitenkin
halusin herätä todellisuuteen. Ihanaa oli nähdä Pariisin öiset valot,
ihanat pienet kuppilat ja putiikit. Näistä kaikista sain voimaa palautua
maan pinnalle jatkamaan muistoissa tätä matkaa. Rakkaus ei haihtunut
minnekään vaan sitä tuli kaksinverroin lisää. Älkää siis ihmetelkö jos
näette jossain vaaleanpunaisen rakkauden viivan. Se on unelmieni viiva
joka kulkee aina siellä missä minäkin.-sv-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti