Tonttu "kurkki" aikansa ja ihmetteli kun lapsia ei näkynyt missään. Hän lähti muiden lähitalojen pihapiiriin ja mietti mennessään, että ovatko tämän talon lapset niin arkoja, että eivät uskaltaneet tulla esiin häntä katsomaan. Itse muistan kun lapsen uteliaisuudella kaikki piti selvittää. Aamulla ensimmäiseksi kiersin aina kotitalon ja tarkistin onko pieniä "epämääräisiä" jälkiä lumen pinnalla. Jos pienikin jälki näkyi jossakin, niin sisään juostessani huusin aivan innoissani: äiti, äiti näin tontun jäljet. Isommat sisarukseni nauroivat "katketakseen" sillä he eivät enää uskoneet tonttuihin. Myöhemmin isompana ymmärsin miksi heitä huvitti tämä minun lapsenomaisuuteni, sillä juuri he olivat tehneet nämä jäljet lumeen.-sv-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti