Rentoa bussimatkailua

Nuori kaunis nainen lähti bussin kyydillä markkinoille. Rennot vaatteet, huivi kietaistu hiuksiin ja jos alkaa aurinko porottaan, niin huivilla pystyy hyvin peittämään koko hiukset. Matalat mukavat tossut jalkaan ja tyylikäs laukku mukaan, niin voi laittaa siihen markkina tuliaiset, sillä eihän tyylikäs nainen kulje muovipussin kanssa. Tietysti on hyvä olla matkalukemista ja mikähän paremmin sopii, kuin kevään ja kesän muotilehti, sitä selatessa aika kuluu mukavasti.

Eeva pääsee vihdoin perille ja ensimmäiseksi hän huomaa "katutaiteilijat" jää seisomaan ja katselemaan heidän ihmeellisiä temppujaan. Eeva pudottaa muutaman euron esitykselle ja jatkaa jännittyneenä matkaansa.

Ihanaa hattaraa, sitä pitää maistaa. Eeva syö hattaraansa ja hänelle tulee mieleen lapsuus, kun hän äidin ja isän kanssa oli usein markkinoilla ja aina piti saada iso hattara. Eeva hymyilee lapsuusmuistolleen, vilkaisee vielä peiliin, että suupielissä ei ole sokerista hattaraa ja jatkaa matkaansa.

Monenlaista Eeva näkee markkinoilla, "Helppoheikki" huutaa kilpaa muiden kanssa, että hänen tarjouskassinsa on paras, lisään vielä siihen tämän ja tämän ja laitetaanpa vielä tosta yksi kaupanpäälle. "Helppoheikin ääni vaimenee pikkuhiljaa ja Eeva näkee ihania huiveja, laukkuja ja koruja. Monet ovat varanneet pöydän, yksi myy omia vanhoja vaatteitaan ja tavaroitaan, toinen uusia vaatteita ja seuraavassa kojussa myydään jäätelöä ja metrilakua. Kaikenlaista myyjää on lähtenyt, Eeva pysähtyy ja seuraa miten joku kauppias vuoltaa puuta, mitähän siitä tulee? Eevalla soi puhelin, siellä jo ystävä kyselee, että missä olet? nähdäänkö Kulmakuppilassa. Tämän soiton jälkeen Eevalla ei ole enää aikaa jäädä katsomaan kauppiaan puun vuolemista ja niimpä se jäi arvoitukseksi.

Nälkä on jo yllättänyt Eevan ja hänen ystävänsä. Herkulliset isot voileivät ja iso kahvi ja vielä päälle ihana mansikka leivos onhan kesä kauneimmillaan. Ystävät vaihtavat kuulumisiaan ja Eevan tie jatkuu ja hän kuulee kauniin viulun soiton, hän lähtee kulkemaan ääntä kohti.

"Katusoittaja" on virittänyt viulunsa ja soittaa Kultaiset korvarenkaat. Eeva hyräilee soiton mukana ja miettii löytyisikö täältä vielä "ennustajaakin" Eeva ei usko moisiin, mutta nyt ollaan markkinoilla ja kiva mennä sellaisen luo jos koju löytyy.

Eeva on kiertänyt kaikki kojut moneen kertaan ja meinaa jo luovuttaa, mutta sitten hän huomaa vähän syrjemmässä kojun jonka sisällä on "kohtalokkaan" näköinen nainen. Hän menee sisälle telttaan ja nainen kysyy salaperäisesti: haluatko tietää tulevaisuutesi? Eeva aprikoi hetken, mutta sitten.........

Eeva havahtuu siihen kun muotilehti putoaa bussin lattialle ja kuski huutaa, että ohhoh, ompa näillä markkinoilla paljon väkeä. Perillä ollaan, mutta bussille pitää löytyä vielä paikka. Eeva tajuaa, että hän näkikin unta kaikesta, laittaa tossut jalkaansa ja laukun olalle ja lähtee kohti markkinoita, ottaa mukaansa iloisen mielen ja aurinko porottaakin jo taivaalla. Tästä tulee ikimuistoinen markkinapäivä.